Posts

KASTEEN SAKRAMENTTI

Johdanto Kaste on kautta aikojen ollut kova kiistakapula kristittyjen keskuudessa. Alkuperäistarkoitustaan vasten se on pikemminkin jakanut kuin yhdistänyt kristittyjä toisiinsa. Tästä tarkoituksesta Paavali puhuu Galatalaiskirjeen luvussa 3 jakeissa 27-28: "Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeutuneet Kristukseen. Tässä ei ole juutalaista eikä kreikkalaista, ei orjaa eikä vapaata, ei miestä eikä naista, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi." Näkemyserot ovat kyllä huomattavia ja niistä on tärkeä keskustella, mutta ne eivät saisi sokaista meitä sille tosiasialle, että kaikki me olemme yhtä lailla osallisia Kristuksesta ja Hänen lupauksistansa. Kasteeseen liittyen on monia ongelmakohtia. Tärkeimmät niistä voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan. Ensimmäinen liittyy kasteen merkitykseen, toinen kasteen vastaanottajiin ja kolmas kasteen toimitukseen (upotuskaste, valelu vai pirskoittelu, kenen toimittama kaste on validi jne.). Tässä ki

Sessationismi ja 1 Korinttilaiskirjeen 13. luku

Intro 1. Korinttilaiskirjeen 13. luku lukeutuu keskeisimpiin armolahjojen jatkuvuutta käsitteleviin teksteihin. Tekstikatkelmaa on käytetty puolustamaan sekä armolahjojen jatkuvuutta (ts. kontinuationismi) että niiden lakkautumista (ts. sessationismi). Toiset väittävät, ettei kyseinen luku ota lainkaan kantaa aiheeseen. Joonas Laajasen ja Simon Kokin kattavat ja hyvin argumentoidut kirjoitukset innostivat minuakin käsittelemään aihetta. Vaikka olenkin heidän lailla sessationisti, lähestyn tekstiä hieman eri perspektiivistä käsin. Minulle henkilökohtaisesti tämä tekstikatkelma on ollut vaikea ja olen monta kertaa palloitellut eri tulkintojen välillä. Saa nähdä kuinka kauan tällä kertaa pysyn tulkinnassani kiinni ^_^. Linkit heidän kirjoituksiinsa:  https://reformoitu-baptisti.co m/2018/05/08/raamatun-teksti- joka-ratkaisee-sessationismin- tai-kontinuationismin-lopullis esti-1-kor-138-13/ https://kaupunginainoakalvinis ti.wordpress.com/2018/05/23/ta ydellista-metsastamassa-1-kor

Matkani ristin juurelle - liberaalista luterilaisesta seurakunnasta presbyteeriseen kirkkoon (osa 1)

Olen kohta 30-vuotias kristitty, Kaliforniassa asuva kolmen lapsen äiti ja pastorin vaimo. Kuulumme kirkkokuntaan nimeltä Orthodox Presbyterian Church. Olen siis reformoitu, Raamattuun uskova presbyteriaani. Haluan jakaa kanssanne, miten ja miksi päädyin presbyteriaaniksi sekä miksi uskon löytäneeni lopullisen hengellisen kotini presbyteerisestä maailmasta. Teen kaksiosaisen blogisarjan, jossa ensimmäiseksi kerron miten minusta monen mutkan kautta tuli presbyteriaani. Toisessa osassa esitän viisi mielestäni tärkeintä presbyteeristä opinkappaletta. Synnyin luterilaiseen etelä-suomalaiseen perheeseen, jossa käytiin kirkossa noin kaksi kertaa vuodessa. Tultuani uskoon 13-vuotiaana huomasin, ettei kirkossa kuulemani sopinut yhteen sen kanssa, mitä luin Raamatusta. Tästä alkoi pitkä matka. Tiesin , että objektiivinen totuus on olemassa ja että se löytyy Raamatusta. Oikea tapa tulkita Raamattua oli kuitenkin hakusessa monta vuotta. Mikä oikein on kristinuskon ydin? Lähdin etsimää

Uskontunnustusten merkitys kristityn elämässä

Mikä on uskontunnustus? Tunnustukset (lat. credo, confessio) ovat uskon sääntöjä, joiden tarkoitus on kertoa kristillisen opin sisältö nykyisellä kielellä ja erottaa se muista harhaanjohtavista oppijärjestelmistä. Jokaisella kristityllä, seurakunnalla ja tunnustuskunnalla on oma tunnustuksensa, oli se sitten eksplisiittisesti tai implisiittisesti ilmaistu. Usko tarvitsee kohteekseen opinkohdat, joita ilman sitä ei voi olla olemassa. Hokema siitä, että "Raamattu on minun ainoa tunnustukseni (eng. no creed but the Bible)", juontuu vääränlaisesta käsityksestä siitä mitä uskontunnustukset merkitsevät. Ne eivät ole kilpailevia standardeja, jotka taistelevat suurimmasta valta-asemasta kristityn elämässä. Tunnustukset ovat täysin alamaisia Raamatulle, eikä niillä ole mitään itsenäistä auktoriteettia. Ainoastaan siinä määrin kuin ne uskollisesti ilmaisevat Raamatun sisältöä ovat ne sitovia ihmisen omalletunnolle. Jos huomataan ristiriitoja Raamatun ja siitä juontuvan tunnustuksen

Johdatus reformoituun liittoteologiaan - Mikä ihmeen raamattuteologia?

Mitä on raamattuteologia? Raamattuteologia näkee raamatullisen ilmoituksen orgaanisena kokoelmana, jonka jokainen osa tulisi nähdä omassa historiallisessa kontekstissaan ja jonka jokainen osa on ajan myötä kehittynyt lopulliseen muotoonsa. Tarve raamattuteologialle löytyy siitä, että Jumalan ilmoitus on progressiiivinen ja asteittain etenevä. Jumala ei ilmoittanut koko tahtoaan yhdessä hetkessä, vaan kullekin aikakaudelle sopivalla määrällä ja tavalla, joista kaikki veivät omalta osin Hänen pelastussuunnitelmaansa eteenpäin. Tämän takia raamattuteologiat, jotka asettavat ilmoituksen eri osat vastakkain, eivät ole niin vakuuttavia kuin ne, jotka painottavat kaanonin yhtenäisyyttä ja näkevät sen eri osat yhden ainoan pelastussuunnitelman eri taloudenhoitoina. Raamattuteologiaksi lasketaan kaikki pyrkimykset nähdä Raamatun aineisto orgaanisena ja asteiteittain etenevänä ilmoituksena (jopa sellaiset lasketaan jotka näkevät eri vaiheet ristiriitaisina keskenään). Se voi olla jokin tietty

Johdatus reformoituun liittoteologiaan - haastattelu Juha Ahvion kanssa.

Johdatus reformoituun liittoteologiaan - haastattelu Juha Ahvion kanssa.  Kuka olet? Olen  Juha   Ahvio  ja toimin Patmos Lähetyssäätiön tutkimusjohtajana. Asun Helsingissä ja perheeseeni kuuluvat vaimo, kaksi lasta ja shetlanninlammaskoira. Mikä koulutus sinulla on? Koulutukseltani olen teologian tohtori ja toimin myös Helsingin yliopiston dogmatiikan dosenttina. Akateeminen alani on siis systemaattinen teologia. Tutkimuskohteenani on ollut etenkin tunnustuksellinen ja erittäinkin amerikkalainen tunnustuksellinen reformoitu teologia.  Mikä on liittoteologia? Liittoteologialla (Covenant Theology, Federal Theology) tarkoitetaan reformoitua raamattu- ja systemaattista teologiaa, joka perustuu näkemykseen, jonka mukaan kolmiyhteinen Jumala sopi itse keskuudessaan ja omaan suvereeniin tahtoonsa ja predestinaatiosuunnitelmaansa perustuen ennen aikojen alkua ja ennen luomista niin sanotun lunastusliiton (covenant of redemption,  pactum salutis ), jonka lähtökohtien mukai